Italia

Että pitikin mennä viime kerralla höpöttämään luolista ja järvimatkasta. Elämä kuitenkin taas muistutti, että sitä on mahdotonta suunnitella etukäteen ja lopulta päädyimme äkkilähdöllä Italiaan. Luokkakaverimme oli päättänyt lähteä omalla autollaan matkustamaan ja niinpä me lopulta vietettiin kokonainen päivä autossa istuen. Matkasuunnitelmana oli klassinen ”ei suunnitelmaa” ja yöpaikka napattiin matkan varrella netistä, kun löytyi sopiva huoltoasema netillä. Niinpä perjantai-iltana saavuttiin Roomaan.

Koko lauantaipäivä kului kierrellessä ympäriinsä Rooman keskustaa ja turistikohteita. Etukäteen sovittiin kohteet, joissa pitää ehdottomasti käydä ja suunniteltiin päivän reitti kulkemaan ainakin Pantheonin, Fontana di Trevin, Forumin ja Colosseumin kautta. Matkan varrella vastaan tuli paljon kauniita rakennuksia ja kulttuurikohteita, mutta myönnettävä on, etten vieläkään tiedä kaikkien paikkojen nimiä, joissa kävimme. Äärettömän vaikuttavia kohteita olivat etenkin Forumin rauniot iltapäiväauringossa ja Colosseum auringonlaskussa. Historia on ihan äärettömän kiehtovaa, jos sitä pääsee koskettamaan! Päivän aikana nappasin muutamat nokoset aina sopivan paikan tullen, jotta jaksoin kipittää muiden perässä.

Sunnuntaiaamuna käytiin pikaisesti vilkaisemassa Vatikaanin keskusta. Siellä oli joku valtavan suuri tapahtuma alkamassa ja pääaukio oli aidattu lohkoihin, joten pääsimme näkemään maisemat vain yhdestä kulmasta. En oikeasti ollut tajunnut, että se on niin pieni paikka, vaikka tiesinkin sen pieni olevan: Roomassa taksikuski katsoi kuin idioottia, kun kyselin, onko hän käynyt Vatikaanissa. Nytpähän tiedän, että kaupunginkin sisään voi perustaa oman valtion. Ehkäpä siinä voisikin olla tavoitetta tulevaisuuteen.

Vatikaanin jälkeen hypättiin taas autoon ja saavuttiin illalla Venetsiaan. Perinteisten muuttujien kautta päästiin illalla majoittumaan ja käytiin vielä syömässä illallista. Otin umpimähkään ruokalistalta kalaa ja Rooman ruokapettymysten jälkeen sain viimeinkin aterian, joka täytti kaikki odotukset – lasagne, pasta ja pizza nimittäin Roomassa ei sykähdyttänyt ollenkaan. Maanantaina käveltiin turistilauman seassa Venetsian keskustassa ja kierreltiin paikallisia puoteja ja törsättiin rahaa tuliaisiin ja kaikkeen todella tärkeään turistitavaraan. Rooman kulttuuriähkyn jälkeen ei tehnyt edes mieli kierrellä enään nähtävyyksiä, vaan nautittiin vaan tunnelmasta ja maisemista. Illalla ajettiin vielä takaisin kotiin Ljubljanaan tekemään vähän viime tippaan jääneet läksyt.

Vielä enemmän elämä kuitenkin yllätti sillä tiistain koulupäivän jälkeen päätettiin lähteä samantien uudelle reissulle parin tunnin varoitusajalla. Koulusta on vapaata melkein pari viikkoa, joten päätettiin ottaa vapaa-aika hyötykäyttöön ja puolenyön aikaan saavuttiin Martinin kotiin Tsekkiin Brnon kaupunkiin. Tänäaamuna syödessäni Martinin äitin ostamaa hillomunkkia aamupalaksi ihmettelin taas, kuinka oikein olen edes päätynyt tähän tilanteeseen. Enpä olisi ikimaailmassa uskonut istuvani juuri siinä, kun vasta muutama hetki sitten lähdin Suomesta. Nyt kirjoitan tekstiä junassa kohti Prahaa. Illalla toivottavasti saan jostain netin käyttöön, jotta saan tekstin vielä blogiin asti. 

Suunnitelmana on olla pari päivää Prahassa, jatkaa junalla Wieniin – enkä muuten lähde pois ennenkun olen päässyt Schönbrunnin linnaan – josta jossain vaiheessa palataan takaisin Ljublja

naan. Voin muuten luvata, että tällaisen tsemppiputken jälkeen aion viettää ainakin päivän syväkoomassa sängyssä, kun päästään takaisin. Valittaa ei kuitenkaan voi: vaihdon tavoitteena kuitenkin on nähdä maailmaa, saada uusia kokemuksia ja reissata naapurimaita – nyt se on vaan tapahtunut vähän erilaisella aikataululla kuin olin ajatellut. Toisaalta on ihanaa vaan heittäytyä mukaan elämän leikkiin ja antaa sen johdattaa oikeisiin paikkoihin.